15 January 2012

Pidennetty viikonloppu

Olen kyllä äärimmäisen iloinen, että lukujärjestyksemme muutettiin näin päin, että keskiviikko onkin koulupäivä, ja sen sijaan perjantain saimme vapaaksi. Eilisenä aamuna oli ihana herätä vasta puolen päivän aikoihin "jee nyt on vasta lauantai"-tuntemuksiin, vaikka meinasi olla jo vähän sunnuntaifiilikset. En ole erityisesti tehnyt mitään tai saanut jotain aikaiseksi, mutta ihanaa vaihteeksi näinkin.

Sattuipa toissapäivänä olemaan myös surullisen kuuluisa perjantai 13. päivä. En muista vuosien saatossa tuon päivämäärän juurikaan koskettaneen minua tai tuoneen erityisen pahaa onnea, mutta tänä vuonna kävi toisin, nimittäin pappani kuoli juuri samaisena päivänä, odotetusti kylläkin, mutta jotenkin ironista, että juuri tuona päivänä... Mutta kai se on kuitenkin parempi niinkin kuin kärsiä. :( Lepää rauhassa. ♥

Lyhyt on taival maallinen
Ei tuntea tarvitse pelkoa lain
Merten taa, loppuun aikojen
Kiirii laulu isien kaikuna ain
Laulu isien kaikuna ain

Moonsorrow - Kaiku

Myös ikävinä hetkinä pitää vain yrittää muistaa, että elämä jatkuu kaikesta huolimatta, unohtamatta tietenkään omaa sulattelu- ja suruaikaa. Ainakin itselleni olisi kaikista hirveintä vain ryvettyä kotona ja olla ajattelematta mitään muuta, sillä omalla kohdallani juuri päinvastainen auttaa: muiden läheisten seura ja arkiset tai vähemmän arkiset tekemiset, jotka auttavat viemään ajatuksia muuallekin.

Sitten hieman iloisempiin aiheisiin, vaikkapa keikkailureissusta aloittaen. Molemmat bändit (Triptykon ja Moonsorrow) vetivät hienot ja mieleenpainuvat keikat, moshattua tuli pari iltaa putkeen, ja voitte vain arvata miltä tuntui niskassa viimeisenä aamuna. :) Ja perhanan kauan se olikin jumissa sen jälkeen... Moonsorrow'ta pääsimme töllistelemään eturiviin, missä saimmekin olla rauhassa koko keikan ajan ilman takaa eturiviin puskevia idiootteja. Monet biisit tuli laulettua mukana, viimeisin kokonaan alusta loppuun, ja varmaan juuri tästä syystä sain basisti-laulaja-Villeltä plektran suoraan käteen ilman heittokilpailuja. :D Näin, että hänkin huomasi, että osasin sanat virheettömästi, en vain sitten tiedä, luultiinko minua vain saksalaiseksi, joka oli päntännyt sanat hyvin. Kovin montaa tilaisuutta ei ollut huutaa jotain suomeksi edes eturivistä, kun ei tämä pikkuinen ääneni minnekään kanna vaikka miten huutaisi. Jo huhtikuun Ragnarök Festivaaleilla tulee kuitenkin toinen mahdollisuus.

Viime päivinä olen kokkaillut hyviä kasvisherkkuja. Kokeilin mm. joululahjaksi saamastani reseptikirjasta parsakaalipiirakan ohjetta.


Piirakka kaipasi jälkeen päin vain suolaa, mutta onnistui muuten erittäin hyvin.


Tyypillistä kotiruokaa, pinaattikeittoa. Sorry, kananmunat puuttuu tästä annoksesta. Tämä oli aivan älyttömän helppo tehdä, ja sopii täydellisesti laihakukkaroiselle.

Nyt on riennettävä kuitenkin uuden harrastuksen pariin, nimittäin tankotanssitunnille! Lihakset olivat aivan tiltissä ensimmäisen kerran jäljiltä, mutta jospa tällä kertaa rasitukseen olisi jo vähän enemmän tottunut. :)

Mukavaa sunnuntaipäivää!

No comments:

Post a Comment