29 September 2014

Roadtrip Berlin - Dresden - Leipzig - Nürnberg Part 1/2

Dropkick Murphys - Don't Tear Us Apart

Vaikka oonkin vielä lomalla, ei elämässäni tapahdu just nyt juurikaan mitään jännää, sillä aika on mennyt lähinnä pitkään rästissä lojuneiden asioiden hoitamiseen, treenamiseen, ruokavalion kyttäämiseen ja erään seminaarityön valmisteluun. Viikko sitten sunnuntaina olin tosin erään orientaalis-intialaistyylisen vaateliikkeen mallina viinijuhlilla, mikä oli kyllä hauskaa, mutta meikkaajan lopputulos jäi hieman pettymykseksi, ohjeistuksistani huolimatta.. :D En ole koskaan pitänyt itseäni mitenkään erityisen hyvänä meikkaajana, mutta tämän jälkeen koin kyllä vienoja ylemmyyskomplekseja jos aivan rehellisiä ollaan. Eli mitä taas opimme: jos et tunne meikkaajan kädenjälkeä/tyyliä/mieltymyksiä tai epäilet niitä vähääkään, meikkaa mieluummin itse, ainakin  ne hiivatin kulmakarvat... Ilolla ja kauhulla odotellessa sitä hetkeä, kun saan kuvat kuvaajalta. :D Hänen kanssaan tulin kuitenkin hyvin juttuun, vaikka linssin edessä olo olikin hieman epävarma, mutta lieneekö tuo mikään ihmekään, jos tietää naamavärkkinsä muistuttavan enemmän tai vähemmän kuuluisia ilotalon asukkeja... Malleilusta sinänsä olen taas innostunut nyt kun aikaakin on enemmän irtisanoutumisen johdosta, niin eiköhän siltäkin saralta tulla näkemään materiaalia tulevina aikoina!

Mutta itse aiheeseen: ystäväni postasi tässä muutama päivä sitten Facebookissa yhteisiä reissukuviamme, mistä sain idean, että voisin toteuttaa täällä blogin puolella pienen kesäpostaussarjan. Kesä meni tänä vuonna jotenkin harvinaisen nopeasti ohi, mutta oli kyllä sitäkin hauskempaa, vaikka koestressi jatkui pitkälle elokuun puolelle (en edelleenkään pysty ymmärtämään Saksan koulujärjestelmän älyvapautta tässä asiassa). Kesäkuussa väliin mahtui onneksi kuitenkin viikko lomaa, jolloin tiedossa oli hieman maakuntamatkailua uudessa kotimaassani. Aikataulujen sovittaminen yhteen on luonnollisesti nykyään taitolajin arvoinen suoritus ja olikin iloinen yllätys, että löysin kavereideni Hannelen ja Katrin kanssa viikon, joka sopi kaikille ja vielä jopa aika kivuttomasti. Mutta annetaan kuvien puhua puolestani!

Ensimmäinen etappi oli Berliini, jonne ajelin näppärästi bussilla, Hannele ja Katri lensivät Helsingistä ja Stuttgartista. Hämmästyttävää oli myös, kuinka vaivattomasti myös löysimme toisemme Tegelin sokkelokentällä, vielä ilman ainuttakaan puhelinsoittoa, vaan kukin löysi ajoissa sinne, mihin oltiin tapaaminen sovittu. Mulle tämä taisi olla jo neljäs kerta Berliinissä, muukin seurue oli täällä käynyt jo aikaisemmin, joten ihan niitä perus tunnetuimpia nähtävyyksiä ei tarvinnut kiertää vaan katsastimme myös hieman syrjäisempiä ja aiemmin pimentoon jääneitä helmiä, kuten East Side Gallery ja Charlottenburgin linna.


Liikennekaaos Berliinissä, mikä ei kylläkään välity kuvasta niin hyvin kuin paikan päällä ollessa. Se tööttäilyn määrä ja tien yli hyppivät ihmiset oli lähinnä jo huvittavaa.

Traffic chaos in Berlin that doesn't really come across so well from the picture, unfortunately. You should have heard the honking and seen the people wondering whether they should cross the street or not.


Checkpoint Charlie. Mäkkäri taustalla mätsää. :D

Checkpoint Charlie. McDonalds in the background actually matches to the sign. :D


Vartija Checkpointilla.

The Checkpoint Charlie guard.


Die Weltzeituhr eli maailmankello Alexanderplatzilla. Taustalla joku Berliinin räppäri-ihme esitteli lahjojaan, kyllä siinä taisi jokunen jammailla mukana. Viereisessä Alexa-kauppakeskuksessa on myös koko Saksan tähän asti ainoa Make Up Store-liike, josta kävin hamstraamassa tarpeita niin paljon kuin budjetti vain salli. :)

World time clock at Alexanderplatz in Berlin. Next to it you can see people jamming to some random rapper's music. In the Alexa-shopping centre there is the only Make Up Store-shop in whole Germany so far so I had to, naturally, pay a short visit and buy a couple of necessary things. :)


Tv-torni Alexanderplatzilla.

The TV Tower at Alexanderplatz.


Alexanderplatzilta siirryimme S-Bahniin suuntana tällä kertaa East Side Gallery. Kyseessä on siis melko pitkä pätkä vanhaa säilynyttä Berliinin muuria, joka on sittemmin koristeltu mitä hienoimmilla maalauksilla ja graffiteilla. Yllättäen yllä näkyvä kuva oli yksi suosikeistani. :D

From Alexanderplatz we drove to the East Side Gallery, which is a rather long remaining piece of the Berlin Wall. Afterwards it's been decorated with lots of neat paintings and graffiti. Surprisingly, the picture above was one of my favorites. :D


Vähän lisää East Side Galleriaa.

Some more East Side Gallery.


Galleriaa vastapäätä löytyi tämmöinen tekele, joka suorastaan kutsui kuvaamaan! Pelleilimme tässä aikamme, kun nälkä yllätti ja rupesimme etsimään hyvää ravintolaa, joita ei tällä seudulla ollut mitenkään liikaa. Tullessamme ohitimme suoraan Spree-joen vieressä olevan Pirates Berlin-ravintolan, jonne lopulta päädyimmekin ja oli kyllä niin viimeisen päälle hieno paikka! Tunnelma, hinnat ja sisustus kohdallaan.

Opposite the East Side Gallery we found this huge teddy bear, which just invited you to make photos in a sort of way! After goofing around here for a while it was time to get something to eat but there were barely restaurants nearby except the one we passed when we arrived at the East Side Gallery. At first we thought it was only a bar but luckily we were wrong, because it was marvellous! The place was called Pirates Berlin, it was directly at the Spree river and the food was just delicious. I simply loved the pirate interior design, atmosphere and fair prices too, of course, hihi.


Potsdamer Platzin olen tähän mennessä nähnyt vain päivänvalossa, mutta kattokaa miltä se näyttää pimeällä. Kyllähän tuolla kelpasi yhdet drinksut siemailla. Tuntui, kuin olisimme yhtäkkiä joutuneet keskelle Vegasia. :D

I've seen Potsdamer Platz only in daylight before but damn, look at it in the night! A perfect place to have a couple of drinks and marvel the game of the colours. It felt like we had suddenly landed in the middle of Vegas or something.


Charlottenburgin linna. Sain vielä napattua hyvän kuvan, joka ei kuhise turisteja. :) Niin upea paikka, koska rokokoo ja barokki. ♥ Sisälläkin olisi saanut kuvata kuvauspassilla, mutta en jaksanut käyttää siihen enää rahaa, koska pääsylippukaan ei ollut ihan halvimmasta päästä.

The Charlottenburg Palace. And I even got a nice picture of it without a massive attack of tourists in the corners! Such a lovely place, who wouldn't love rococo and baroque? ♥ Photographing was allowed inside with a photography pass as well but I wasn't in the mood spending almost another 10 euros to it since the entry wasn't so cheap too. 


Linnapihalta juuri ennen takana olevan suihkulähteen sadetta niskaan. :D Tuulen suunta vaihtui tiuhaan, ja tuntui että tuo suihkulähde on koko ajan suihkuttamassa päälle.

At the palace courtyard just some seconds before we got an unexpected shower from the fountain behind us. :D The direction of the wind changed several times so that we got several showers.

26 September 2014

Decapitated - Blood Mantra

Decapitated - Veins

Kuva

Postisetä kiikutti ovelleni sopivasti julkaisupäiväksi (26.9.14) ennakkotilatun Decapitated:in Blood Mantra-levyn, jota olenkin ehtinyt odotella jo pienen tovin. Jo silloin joskus nuoruusvuosina bändin tekninen death metal iski kovaa kuin leka, eikä tämä uutukainen tehnyt poikkeusta siinä suhteessa, vaikka vähän jänskättikin parit haastattelut ja arvostelut luettuani. 2011 julkaistu Carnival is Forever oli mennyt minulta myös täysin ohi, sillä viimeisimmät uutiset yhtyeestä kuulin vuonna 2007, kun bändi joutui auto-onnettomuuteen, jossa rumpali myös menehtyi vammoihinsa. Niinpä olikin iloinen yllätys, kun bändi keikkaili tämän vuoden Summer Breeze-festareilla Dinkelsbühlissä (kuvaa ja postausta tulossa) ja kuulin heidän tuoreimmaista albumista, joka julkaistaisiin syyskuussa. Siitähän se fanityttöys sitten elpyi uudelleen.

Pari ennakkoon julkaistua kappaletta The Blasphemous Psalm to the Dummy God Creation ja Blood Mantra ovat keskenään niin häkellyttävän erilaisia, ettei niiden uskoisi alkukuulemalta kuuluvan lainkaan samalle albumille. Se toisaalta myös vahvisti sen ennakko-odotuksen, että Blood Mantra on erittäin monipuolinen, sillä ennen tekniselle dm:lle omistautunut bändi sekoittaa tällä levyllä omaan korvaan tyylikkäästi groove - ja black metal-vaikutteita totuttuun dm-menoon. Lyttäyksiäkin olen lukenut, mutta on ihan luonnollista, ettei musiikki kuulosta ihan samalta, kun kokoonpanokin on vaihtunut kitaristia lukuunottamatta kokonaan. Musiikin ja bändin kuuluukin kehittyä, toki suunta itsessään on aina vähän makuasia. Luulisi kuitenkin, että hetken makustelun jälkeen tämä uppoaa vanhemman sukupolvenkin Decapitated-faneille, viimeistään vikan biisin Moth Defectin kohdalla, joka räjäyttää koko pankin (ja saa aikaan välittömiä mielikuvia alkuun sopivasta wall of deathista... Ts. seuraavaa keikkaa odotellessa.) kikkailujen ja outron jälkeen perinteisellä Decapitated-konekitarasoundilla ja -mätöllä ja osoittautuu omaksikin lempparikseni kahden jo aiemmin julkaistun biisin ja Nestin lisäksi. Heikkoa kohtaa on vaikea nimetä, mutta Blindness oli kieltämättä hieman ärsyttävä, sillä se ei tuntunut koskaan alkavankaan ennen kuin biisi oli jo ohi, sillä komppi ei tainnut vaihtua biisin aikana kertaakaan...

Hyvä hankinta kerta kaikkiaan, tätä tulee varmasti luukutettua jonkin aikaa antaumuksella. ;) Tässä ois vielä biisilista:

1. Exiled in Flesh
2. The Blasphemous Psalm to the Dummy God Creation
3. Veins
4. Blood Mantra
5. Nest
6. Instinct
7. Blindness
8. Red Sun
9. Moth Defect (Bonus)

Syksystä on tulossa muutenkin melko maukas niin julkaisu- kuin keikkarintamallakin, että vähän mietityttää, miten mun lompakko kestää tuon ryöpyn... Innoissani odottelen ainakin Machine Headin ja Knife Partyn uutukaisia.

Löytyykö lukijoista musahörhöjä, jotka odottavat hullun lailla jotain julkaisua tai keikkaa?


Right on time for the release date today, the postman carried the newest piece of Decapitated to my door. To be honest, I've been waiting for this release like for the rising full moon and I was pretty excited about what I would hear soon, since I had read couple of interesting interviews and reviews and heard two new songs released so far. The Blasphemous Psalm to the Dummy God Creation and the title track Blood Mantra are so baffling different from each other that you couldn't imagine at the first hear that they actually are from the one and same record. At this point, at the latest, one is definitely convinced that this is going to be a pretty versatile album, which is not necessarily a negative point. Polish death metal has never let us down, has it?

Previously dedicated to technical death metal, Decapitated brings up on Blood Mantra their groovy and even a little black metallish side neatly mixed up with the kick ass technical machine gun guitar riffing, which has already become a sort of trademark of Decapitated. It's very different album in many ways compared to the old material but I guess that is a natural development considering the incidents in band's history and line up changes leaving the guitarist "Vogg" as the only remaining original member. One could assume that even fans of old, more technical material might grow fond of Blood Mantra, at the latest when hearing the last piece Moth Defect, which literally blows your mind (I can already imagine a huge wall of death in front of my eyes at the beginning...), resembles the old songs definitely the most and turns out to be one of my favorite songs from the album after all, as well as Nest and the two pieces, which were released before the album. Nevertheless, almost everything has its weakest link and here it is the track Blindness. It has potential but the drum comp doesn't seem to change a bit during the song and it ended before it even started...

All things considered, Blood Mantra was definitely an album worth buying and one of the best of the year so far! (Tracklist above) This fall and the end of the year look anyway rather tasty when it comes to gigs and new releases and I'm already a little anxious about how I'm going to afford all of this... :D At least Machine Head and Knife Party are going to release some new stuff and I'm eagerly looking forward to it! And good music is definitely something worth investing money for, no matter how poor of a student you might be. :D

Any other music nerds among the followers who are anxiously looking forward to a release or gig?

23 September 2014

And so the months roll on..

Decapitated - Blood Mantra

Mistähän sitä aloittaisi.. Tauko kesti jo niin pitkään, etten osaa enää edes aloittaa postauksen kirjoittamista. Voi olla, että osa teistä on ehkä jo unohtanut, mikä ihmeen blogi tämä edes on, mutta ehkä Sävyjä ja Sointuja virkistää jonkin verran muistia?

Blogi koki pienen muodon- ja nimenmuutoksen hiljattain, sillä en kokenut nimen kuvaavan enää tarpeeksi minua tai sitä, mistä kirjoitan. Ulkoasu ärsytti, motivaatio painui pohjamutiin enkä tiennyt, miten jatkan tätä vai jatkanko ollenkaan. Mietin myös, että poistanko koko viestihistorian, sillä ulosannin naiivius ja typeryys sai välillä aikaan äänekkäitä hymähdyksiä, mutta päätin kuitenkin jättää ne tänne, olenhan ne jo kertaalleen julkaissut eikä blogin kehityskaaresta jää siten puuttumaan olennaista osaa. :) Jostainhan me kaikki aloitetaan.

Mitä nimeen tulee, edellinen alkoi kuulostaa korvaani yksinkertaisesti vain jotenkin hölmöltä ja kömpelöltä, eikä se ollut enää minua. Olen aina tykännyt suomenkielisistä luonnonilmiöiden nimityksistä, onhan minulla jo valokuvausprojektini Aarnivalkea Art, joten oli luonnollista jatkaa sillä linjalla. Mietin jo sitä perustaessani nimivaihtoehtona Kaamos Photography'a, mutta se oli silloin varattu (ei kylläkään enää), joten hyllytin sen. Nimi kuitenkin nousi mieleen taas blogin nimeä pohtiessani, mutta pelkkä Kaamos kuulosti kuitenkin liian lyhyeltä, vaikka ytimekkyys pelkkää plussaa onkin. Etsin netistä sopivaa yhdyssanaa tuloksetta, kunnes se vaan välähti, Kaamoskaipuu. Tää toimii, eikä nimi ole mitenkään edes harhaanjohtava, sillä kaipaan täällä ihan oikeasti joskus kunnon kaamosta ja oikeaa talvea, varsinkin niinä tammikuisina päivinä, kun ikkunasta ulos katsoessa sataa tauotta ja asteita on +6... Yöks.


Blogin lisäksi myös kirjoittajaminä olen kokenut hieman muutoksia. Tukan väri on vaihtunut punaisesta siniseen, ylläolevasta kuvasta vielä hieman tummempaan siniseen. Muutosta uuteen asuntoon kerroinkin jo viime syksynä, mikä on jotenkin uskomaton ajatus sekin, että tässä ollaan asuttu aivan pian jo vuosi.. Ollaan viihdytty tässä asunnossa Robsun kanssa todella hyvin, parempaa ei näin opiskelijana voisi toivoakaan, mutta siitä lisää sitten tulevassa asuntopostauksessa. ;) Elämä ja opiskelut ovat taasen hieman koulineet, mutta vain hyvässä mielessä, joten tästä on hyvä jatkaa!


Loppuun voi olla paikallaan pieni yhteenveto minusta, kuka ylipäätään olen, niin vanhoille kuin uusillekin lukijoille muistinvirkistykseksi ja tiedoksi. :)
• Olen kotoisin Kemistä, Perämeren persreikänäkin ja Lumilinnan kotikaupunkina tunnetuksi tulleesta pikkukaupungista Etelä-Lapista läheltä Ruotsin rajaa. Jos ruvetaan pilkkua viilaamaan, koko sukuni ja molemmat vanhempani ovat kotoisin Pohjois-Pohjanmaalta, mutta vietin lapsuuteni Kemissä, joten se on kotikaupunkini.
• Valokuvausta olen harrastanut lähemmäs 10 vuotta, ensimmäiset keikat kuvasin vuonna 2011.
• Tanssi on toinen pitkäaikainen ja rakas harrastukseni. Olen tanssinut enemmän tai vähemmän säännöllisesti 9-vuotiaasta ja mukaan mahtuu mm. diskotanssia, showtanssia, nykytanssia ja tankotanssia.
• Oon hieman musiikkifanaatikko ja varsinkin perheen puolelta tulee asiasta usein noottia, että eihän musiikki noin vakavaa ole. On se! Metallia olen kuunnellut 14-vuotiaasta asti, sittemmin lajivalikoima on laajentunut huomattavasti lisää. Kuuntelen musiikkia muutenkin kausiluontoisesti ja tykkään kokeilla uusia lajeja ja etsiä uusia bändejä. Viime aikoina esim. stoner rock, hard rock, house, dubstep ja death metal ovat nappailleet kovimmin. Radiota en kuuntele koskaan, joten siitä voi varmaan päätellä, mikä musiikki saa meikäläisellä korvasyövän oireet puhkeamaan.
• Kyllä, opiskelen kauppatieteitä, vaikka sitä ei päälle päin uskoisi.
• Rakastan kirjoja, teatteria ja livemusiikkia. Keikkoja ja festareita kertyy vuodessa tarjonnasta riippuen  10-20.
• Puhun sujuvaa suomea, englantia ja saksaa, ruostunut ruotsi kaipaisi freesausta ja venäjä menee välttävästi. Haaveissa olisi oppia vielä joskus norjaa, islantia ja gaelia.
• Keikkamenoista ja muista huolimatta olen melkoinen kotihiiri. Tykkään touhuta kotona kaikenlaista, ja tarvitsen sosialisoitumisen vastapainoksi paljon omaa aikaa. Minussa onkin paljon introvertin piirteitä.

Siinäpäs se. :) Ulkoasu tulee varmasti kokemaan vielä pientä hienosäätöä, kuten myös välilehdet, mutta älkää antako sen häiritä. Mukavaa palata taas bloggaamisen pariin, kun motivaatiokin on huipussaan, pursuan postausideoita ja itse blogikin miellyttää suht hyvin omaakin silmää tällä hetkellä. Toivottavasti tekin tykkäätte! Jos ulkan kanssa on jotain toimivuusongelmia, niin siitäkin saa ilmoittaa ja yritän korjata asian kykyjeni mukaan. :)



Here I am again, back from a very long hiatus. Many of you won't probably even remember anymore what blog this is but perhaps Sävyjä ja Sointuja rings a bell? Yeah that's me and as you can see, I'm writing blogs also in English from now on so your missing knowledge of Finnish is not going to be a problem anymore. :) The blog was in an urgent need of a facelift and the name wasn't me anymore or what I was writing about. It also sounded very clumsy to my ear so I started make thoughts about a new name. I have always loved the Finnish words for nature phenomena and I do have my photography project called Aarnivalkea Art (aarnivalkea stands for will-o'-the-wisp or ignis fatuus) so it was natural to stay on that path. Back then when starting the photography project, I had the name Kaamos in my mind already but Kaamos photography was in use so I had to come up with something else. Since my blog needed a new name now, Kaamos started to haunt my mind again but the name alone was a bit too short and I tried to figure a neat compound word with poor success. Then one day I just knew it: my blog would be called Kaamoskaipuu, which stands for Yearning for a Polar Night. It's not even such a deceptive name really since I actually do miss real winter and polar nights here, especially on those January days when it's pouring down and +6 degrees... Yuck.

Most of you won't probably know me so I guess I'm going to sum up a couple of facts about me as the last supper for today.
• I come from Kemi, a small town of the Snow Castle in the southern Lapland next to the Swedish border. Both of my parents come originally from Northern Ostrobothnia, actually, but I grew up in Kemi so that makes it my hometown.
• Photography has been a beloved hobby of mine for almost 10 years. First gig photos I took in 2011.
• I have been dancing almost for my entire life. At the age of nine I started with disco dance, followed i.a. by show dance, modern dance and pole dance.
• I'm a serious music freak. My family keeps telling me not to take it so seriously but music and art are no fun! I've been listening to metal ever since I turned 14 but I love many, many other styles too and I'm not too much of a genre elitist. I like to explore new styles and bands and lately there's been playing a lot of stoner rock, hard rock, house, dubstep and death metal from my speakers. Only radio I'm pretty much never listening to so I guess it's not hard to guess what kind of music causes some serious ear cancer symptoms to me...
• Yes, I'm studying economics even though you might not believe it at first glance.
• I love books, theatre and live music. I'm kind of a gig animal and I visit from 10 to 20 gigs and festivals each year, naturally depending on the selection.
• I speak fluent Finnish, English and German, my Swedish would need a little revision and I also understand some Russian. Someday I'd like to learn yet some Norwegian, Icelandic and Gaelic.
• Despite several gigs per year, I'm quite a homebody. I enjoy doing my stuff and spending evenings at home and I need a considerable amount of time alone if I'm willing to keep my mental health on balance. I'm an introvert after all.

So I guess that's it for now. :) I'm happy to be back at blogging again as the flame of inspiration has returned again and I've got head full of post ideas. With the appearance I'm also quite satisfied now, I hope you like it as well!